Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Starrträsket

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Starrträsket
Näkymä Edvininpolun sillalta
Näkymä Edvininpolun sillalta
Paikkakunta Vaasa (Asevelikylä ja Purola)
Nykyinen maasto suota (ainakin luhtaa), leveä oja ja sähkölinja
Maaperä liejusavea[1]

Starrträsket eli Starkträsket on entinen järvi Vaasassa Asevelikylän ja Purolan rajalla. Kaupunginosien rajana voidaan pitää Stocksundsbäcken-puroa, joka virtaa Starrträsketin läpi. Ennen vuotta 1973 Starrträsket kuului Mustasaaren Bölen kylään. Edvininpolku ja siihen liittyvä leikkipuisto sijaitsevat Starrträsketin lähellä.

Järven historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Starrträsket oli lyhytikäinen järvi, jonka koko lienee ollut parhaimmillaan noin kaksi tai kolme hehtaaria. Ei ole selvää, milloin ja miksi järvi on kasvanut umpeen; se on voinut tapahtua itsestään, mutta myös Stocksundsbäckenin perkaukset 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ovat voineet vaikuttaa siihen. Starrträsketin kuivaamista ehdotettiin muun muassa vuonna 1911[2], mutta ei ole tiedossa, oliko Starrträsket tuolloin järvi vai jo umpeenkasvanut kosteikko. Vuoden 1922 kartassa Starrträsket on merkitty kaislaiseksi tai soistuvaksi vesialueeksi, mutta kartasta ei voi päätellä, oliko järvellä avovesipintaa vai ei. Vuoden 1942 ilmakuvassa Starrträsketillä ei näytä olevan avovettä.

Vuonna 1933 Bölen kylän asukkaat anoivat tutkimusta, jossa selvitettäisiin Stocksundsbäckeniä ympäröivien maiden kuivaamismahdollisuuksia. Siihen sisältyi myös Starrträsketin kuivaaminen, joka luultavasti oli siihen aikaan jonkinlaista kosteikkoa. Hanke venyi, sillä Vaasan kaupungin esityksestä se kasvoi käsittämään myös Pitkälahden kuivaamisen. A. L. Stenbergin laatima kuivatussuunnitelma valmistui vuonna 1938, ja sen mukaisesti Stocksundsbäckeniä perattiin ja levennettiin huomattavasti 1940-luvulla. Vaikka Starrträsket oli jo luultavasti kosteikkoa, puron perkaaminen sai entisen järvenpohjan kasvamaan puita. Ellei 1960-luvulla olisi rakennettu sähkölinjaa puron varteen, Starrträsket olisi jo täysin metsittynyt puroa lukuun ottamatta. Sähkölinjan raivaustyöt kuitenkin pitävät puron länsirannan luhtamaisena ympäristönä.

Nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stocksundsbäcken-puron varressa on sijainnut ilmeisesti ainakin kaksi järveä, joista Starrträsket oli eteläisin. Pohjoisempi järvi on kuivunut ennen Starrträsketiä, eikä sen nimi ole tiedossa. Nimi Stockträsk (1912)[3] viittaa luultavasti joko Starrträsketiin tai pohjoisempaan järveen. Seuraavat nimet tarkoittavat melko varmasti Starrträsketiä:

  • Storträsket (1904)[4]
  • Starrträsk (1911)[5]
  • Starkträsk (1916–1939)[6][7]
  • Starträsk (1922–1935)[8][9]
  • Starkträsket (1924–1940)[10][11]
  • Starksundsträsket (1925)[12][13]
  • Storkträsket (1930)[14]
  • Starrträsket (1938–)[15]

Stocksundsbäckeniin liittyvissä nimissä esiintyy rypäs samankaltaisia alkuosia: stock-, starr-, stark-, stork-, star- ja stor-. 1900-luvun alussa Starrträsketistä käytettiin yleensä nimeä Starkträsk(et), vaikka topografisessa kartassa (1922) nimi oli Starträsk. Kun ottaa huomioon järven soisen luonteen, merkitys ”sarajärvi” vaikuttaa loogiselta, mutta sanassa starr ’sara’ ei ole k-äännettä. Toinen mahdollinen selitys on Stark-sukunimi[16]. Maanmittauslaitoksen peruskartassa (1959–) ainoa käytetty nimi on Starrträsket. Alkuosat star- ja stor- lienevät tahattomia väännöksiä yleisemmistä muodoista.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maankamara Viitattu 18.11.2021.
  2. 22.12.1911 Pohjalainen no 230, s. 2 Viitattu 10.11.2021.
  3. 2.2.1912 Vapaa Sana no 14, s. 2 Viitattu 8.11.2021.
  4. 17.12.1904 Vasabladet no 151 A, s. 3 Viitattu 8.11.2021.
  5. 23.12.1911 Vasabladet no 153, s. 3 Viitattu 8.11.2021.
  6. 15.6.1916 Vasabladet no 90, s. 3 Viitattu 8.11.2021.
  7. 22.8.1939 Vasabladet no 191, s. 6 Viitattu 8.11.2021.
  8. [Topografinen kartta 1:20000 - 36.13] 7.5.1929. Viitattu 8.11.2021.
  9. 6.4.1935 Vasabladet no 81, s. 2 Viitattu 6.11.2021.
  10. 21.6.1924 Wasa-Posten no 72, s. 4 Viitattu 8.11.2021.
  11. 4.7.1940 Vasabladet no 152, s. 6 Viitattu 8.11.2021.
  12. 12.6.1925 Vasabladet no 132, s. 2 Viitattu 7.11.2021.
  13. 11.6.1925 Vasabladet no 131, s. 4 Viitattu 8.11.2021.
  14. 1.7.1930 Vasabladet no 146, s. 4 Viitattu 8.11.2021.
  15. 9.12.1938 Vasabladet no 284, s. 2 Viitattu 8.11.2021.
  16. Arkivtjänst - Namnledslexikon Viitattu 8.11.2021.