Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Kulmajärvi

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulmajärvi
Paikkakunta Vöyri
Nykyinen maasto avosuota, lampi
Kuivattu 1896–1899
Kuivaaja(t) Lotlaxin kyläläiset

Kulmajärvi[1] (myös Kuolemajärvi[2]) on Vöyrillä sijaitseva entinen pieni järvi, jonka Lotlaxin kyläläiset laskivat neljänä kesänä 1896–1899. Avovettä on nykyään jäljellä pienen lammen verran.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmajärvi on nykyään pitkälti avosuota, mutta suon eteläosassa on pieni lampi jäänteenä aiemmasta vesialueesta.[3][4] Lampi sijaitsee 20,3 metriä merenpinnan yläpuolella. Järven eteläpuolella kulkee Fingridin kantaverkon ”Harjavaltalinja”. Suurin osa Kulmajärvestä sijaitsi Lotlaxin takamailla, mutta eteläkärki kuului Mäkipään takamaihin (kts. raja pitäjänkartasta alla).

Kulmajärven ympäristöstä ei ole tehty tarkkaa maaperäkartoitusta, mutta pääasiassa sitä ympäröi mäkinen ja lohkareinen moreenimaasto.[5] Kulmajärvi sijaitsee Hedornan pohjavesialueella kahden harjumuodostuman välissä.[6] Maanmittauslaitoksen peruskartassa kuivatun järven kohdalle on merkitty Kulmajärvimossen,[7] kun taas paikannimi Kulmajärvi on järven eteläpuolella sijaitsevan harjumuodostuman kohdalla.[8] Kulmajärven harjusta on kerrottu enemmän Hedornan artikkelissa.

Järvenlasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lotlaxin kyläläiset hakivat Vaasan läänin kuvernööriltä lupaa Kulmajärven kuivatukseen 7. tammikuuta 1893. Järvenlaskun arvioitiin maksavan 10 000 markkaa, josta valtio myönsi määrärahaksi tuhat markkaa. Hyötyalueeksi laskettiin 65,61 hehtaaria, joihin kuului järven lisäksi ympäröiviä soita.[10] Järvenlaskun tarkoitus oli lisätä niittymaita.[11]

Kulmajärven vedet johdettiin Vassorinlahteen, ja sitä varten kaivettiin kaksi kilometriä kanavaa.[12] Järvenlasku toteutettiin neljänä kesänä 1896–1899.[10][12] Kolmena ensimmäisenä vuotena töitä tehtiin viitenä viikkona kesässä ja viimeisenä vuotena kuutena viikkona. Työpäiviä kertyi kaikkiaan 4 424,5.[10] Maaperä oli monin paikoin niin löysää, että yhtenä kesänä tehty kaivuu saattoi seuraavana kesänä olla savella täyttynyt. Samoihin aikoihin Vöyrillä kuivatettiin myös Kaurajärvi.[13]

Heinäkuussa 1897 kanavatyöläiset löysivät järven vieressä olevaa kalliota räjäyttäessään erikoista kiveä, jonka Amerikan kaivoksissa työskennelleet tunnistivat hopeaksi. Ennen varsinaisia tutkimuksia hopeapitoisuudeksi arvioitiin kymmenen prosenttia.[14][15] Kirjoittajan tiedossa ei ole, paljastuiko kivi todella hopeaksi.

Yksi Kulmajärven kuivattajista, Erik Åkers, lienee viimeisiä järvellä kalastaneita. Vuonna 1897 hän päätti tauolla ollessaan lähteä kalaan rikkinäisellä ruuhella. Vene täyttyi vedellä ja upposi pohjaan keskelle järveä. Åkers ylsi seisomaan varpaillaan ruuhen päällä, mutta uimataidottomana hän ei päässyt siirtymään rantaan. Järven mutainen pohja ei olisi kannatellut häntä, joten hän jäi odottamaan. Tukalasta paikasta Åkers pelastettiin lopulta, kun hänet huomattiin rannalta käsin.[16]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmajärven alueella on ollut metsäpaloja ainakin elokuussa 1899 ja toukokuussa 2020.[17][18] On löydetty myös hiiltä turpeen sisältä, mikä viittaa kauan sitten riehuneeseen metsäpaloon.[19]

Heinäkuussa 1968 Vaasan Suunnistajat ja IF Femman järjestivät kaksipäiväiset kansainväliset suunnistuskilpailut Kulmajärven maastossa.[20]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]