Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Kinnarlammi

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kinnarlammi
Paikkakunta Orismala, Isokyrö
Nykyinen maasto peltoa, metsää
Kuivattu noin 1890
Alkuperäinen pinta-ala ehkä jopa 80 ha

Kinnarlammi eli Kinnarlampi (ruots. Skinnardammen) on Isonkyrön Orismalassa sijaitseva entinen tekojärvi, joka yhdessä Kotilammin kanssa antoi käyttövoimaa Orisbergin ruukille. Tekojärvet rakennettiin 1600- tai 1700-luvulla, Kinnarlammi Kotilammia myöhemmin. Molemmat tekojärvet olivat alun perin Orismalanjoen varressa sijainneita soita; Kinnarlammi oli joenvartta pitkin noin kaksi kilometriä Kotilammia ylempänä. Kinnarlammi rakennettiin patoamalla Orismalanjokea niin, että jokavuotiset kevättulvat täyttivät tekojärven vedellä, jolloin sitä voitiin käyttää ruukin hyväksi. Vedenpinta nousi vuosittain noin kahteen metriin, ja järven pinta-ala ylsi joidenkin lähteiden mukaan jopa 80 hehtaariin. Vesivarat käytettiin usein juhannukseen mennessä, minkä jälkeen järvenpohja siirtyi ensin niittoon ja sitten laidunnukseen.

Kun Orisbergin ruukin toiminta hiipui 1800-luvulla, Kinnarlammin tarjoamaa vesivoimaa ei enää tarvittu.[1] Orisbergin tilan pääasialliseksi elinkeinoksi tuli maanviljely, mitä edisti Kinnarlammen kuivaaminen 1890-luvulla.[2][3] Yli-insinööri Forsbergin johdolla Kinnarlammi kuivatettiin kalliissa ojitusprojektissa, jolloin saatiin suuri ja laadukas suoviljelys. Kinnarlammen pohja oli hyvää viljelysmaata, ja sen turpeet olivat saraa, vihvilää, suovillaa ja kortteita. Kinnarlammi muodosti noin 80 hehtaarin laajuisen viljelyksen, jolla Orisbergin maanviljelyskoulu harjoitti kokeellisia apulannoituksia.[3][4]

Kuivatetun Kinnarlammin pohjalle oli vuoteen 1900 mennessä rakennettu tie,[2] joka on nykyään nimeltään Kinnartammentie [sic].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]