Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Kalasar

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalasarin hiekkaa

Kalasar (myös Kalasaari, Kalascha tai Kaschal) on Maalahden ja Mustasaaren (entisen Sulvan) rajalla sijaitseva alue, johon kuuluu Maalahden puolella pieni taloryhmä peltoineen ja Sulvan puolella laaja hiekkakerrostuma. Sulvan puolelta on kaivettu runsaasti hiekkaa, ja hiekanottoalueelle on rakennettu Sulvan motocrossrata (Kaschalvägen 14). Kalasarissa on myös runsaasti muinaisjäännöksiä, ja Maalahden puolella voi vierailla Kalaschabrännan-nimisen rautakautisen asuinpaikan luona.

Nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoja kirjoitusmuotoja[1]

  • Kalasmåsan (1640)
  • Kalasaare måsa engh (1642)
  • Kalasarj (1666)
  • Kalasar måsan (1709)
  • Kalasari måsa (1728)
  • Calasar (1734)[2]
  • Kalasar slottland (1740)
  • Kalasar äng (1740)
  • Kalasarhagen (1759)
  • Kalasaaren suo (1865)[3]
  • Kalasasbackan (1866)[4]
  • Kalasaari (1866, 1909)[4][5]
  • Kalasaaren luhta (1866, 1871)[4][6]


Maanmittauslaitoksen kartoissa käytetään sekä Maalahden että Sulvan puolella ruotsinkielistä paikannimeä Kalasar.[7] Sitä pidetään yleensä vanhana lainana suomenkielisestä nimestä Kalasaari;[8] tämän selityksen esitti jo Tor Karsten vuonna 1921.[2] Nykyään Kalasarin alue sijaitsee useita kilometrejä rannikosta sisämaahan, ja nimi kertoo menneiden aikojen korkeammasta merenpinnasta.[8] Aiemmin nimimuoto Kalasar luki myös Maalahdessa sijaitsevassa tiekyltissä, mutta se on sittemmin muutettu kansankieliseen muotoon Kalascha [kalaša].[9][10] Sulvalla esiintyy todennäköisesti metateettistä nimimuotoa Kaschal [kaššal], kuten tiennimessä Kaschalvägen.[9][7]

Yleiskielinen nimimuoto Kalasar poikkeaa paikallisten käyttämästä nimestä Kalascha, mikä aiheutti kiistaa 1980-luvulla, kun Kalasar-muotoa alettiin pitää keinotekoisena.[9][11] Erityisesti kielentutkija Ralf Norrman (1946–2000) vaati Kalasar-nimien vaihtamista muotoon Kalascha, ja tiekyltin osalta hän saikin tahtonsa läpi.[10][12] Hän julkaisi kiistanalaisen teoksen Några österbottniska vattennamn (1988), jossa hän väitti, ettei nimi Kalascha ole lainkaan sukua nimelle Kalasaari ja että r-kirjain Kalasar-nimessä on peräisin maanmittareilta.[9]

Norrmanin mukaan ei ollut syytä uskoa, että Kalascha-nimessä olisi aikoinaan ollut r-äänne, vaikka hän pitikin äänteen katoamista mahdollisena. Lisäksi hän piti foneettista muutosta Kalascha < Kalasaari epätodennäköisenä. Norrman perusteli Kalasar-nimen keinotekoisuutta sillä, että kyseessä ei ole voinut olla vanha saarennimi,[9] mikä on kuitenkin ristiriidassa nykyisen käsityksen kanssa.[8] Norrman itsekin piti pronssi- tai rautakautta todennäköisimpänä aikakautena nimen alkuperälle,[9] ja noihin aikoihin Kalasarin alue oli osa laajempaa saarta.[13]

Norrmanin mielestä Kalascha-nimen alkuperää ei voida selittää, ja hän piti todennäköisimpänä sitä, että se perustuu johonkin Pohjanmaalta kadonneeseen sanaan, ehkä muinaisintian tai slaavilaisten kielten kosteikkoa tarkoittavaan sanaan.[9] Monet kielitieteilijät, tunnetuimmin Lars Huldén (1926–2016), ovat sivuuttaneet Norrmanin teoksen, joka kyseenalaisin perustein uhmasi monia sellaisia nimiselityksiä, jotka on aiemmin tulkittu etymologialtaan suomenkielisiksi.[14][15] Niin ikään Kotimaisten kielten keskus ja Maanmittauslaitos jatkavat edelleen Kalasar-nimen käyttöä kartoissa ja muissa julkaisuissaan.[7][16]

Hiekkakerrostuma ja motocrossrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasarin alueella on useita rantakerrostumia eri korkeuksilla merenpinnasta, ja ne edustavat merenpinnan tasoa eri aikoina.[17][13] Yksi hiekkainen rantakerrostuma on huomattavan laaja, ja siitä on otettu hiekkaa noin 50 hehtaarin laajuiselta alueelta.[17][18] Kerrostuma sijaitsee lähinnä Sulvan puolella, noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella, joten se on ollut hiekkaista merenrantaa pronssikaudella (1500–500 eaa.).[13] Itse hiekan lisäksi tältä ajalta on jäänyt jäljelle simpukankuoria, joita on paljastuneen hiekan seassa runsaasti.[19] Söderfjärdenin meteoriittikraaterin sirppimäinen eteläreuna muodosti pronssikaudella suuren saaren, jonka kaakkoisosassa Kalasarin muinaisranta sijaitsi.[17][13]

Hiekkakerrostuman maa-aineksen hyödyntäminen on alkanut viimeistään vuonna 1970, ja se jatkuu edelleen. Vanhimmat kaivausalueet ovat ehtineet metsittyä jälleen, minkä lisäksi monet pohjavedenpinnan alapuolelle kaivetut kuopat ovat täyttyneet pohjavedellä.[20][21] Pohjavesilammikoiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin kymmenen hehtaaria.[18] Vesissä uiskentelee sammakoita ja kaloja, ja hiekkakasoissa pesii törmäpääskyjä.[22]

Osaa vanhasta hiekanottoalueesta on hyödynnetty moottoriurheiluun; Botnia Dirt Riders -kerhon ylläpitämä Sulvan motocrossrata (myös nimellä Deerhill MX Park[23], osoite Kaschalvägen 14) rakennettiin Kalasariin vuonna 2001. Sitä on on myöhemmin laajennettu ja muokattu useaan otteeseen,[24][25] ja nykyään siihen kuuluu 1700 metriä pitkä motocrossrata, 340 metriä pitkä minicrossrata ja viisi kilometriä enduroreittejä.[26] Radoille pääsee kerta- tai kausimaksulla, ja siellä järjestetään myös motocrosskouluja.[27] Radat ovat kiinni maanantaisin.[26]

Muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaschabrännanin keskimmäinen hautaröykkiö

Kalasarin alueelta on löydetty runsaasti hautaröykkiöitä sekä Maalahden että Sulvan puolelta.[28] Vanhimmat niistä on ajoitettu rautakauden alkuun (500 eaa.–200 jaa.), muut ovat keskirautakaudelta (200–800 jaa.) tai ajoittamattomia. Rautakauden alussa Kalasarin alue sijaitsi matalan merenlahden edustalla, ja se oli edelleen osa samaa saarta kuin pronssikaudella. Lahti oli luultavasti kalaisa, ja asukkaat elivät kalastuksella. Kun lahti keskirautakaudella kuroutui umpeen, suora yhteys mereen katosi ja myös edellytykset maanviljelylle ja karjanhoidolle heikkenivät. Rautakaudella saari myös kasvoi yhteen mantereen kanssa.

Kalaschabrännan on muinaisjäännöskompleksi, joka sijaitsee Maalahden puolella Kalasarbacken-mäen eteläosassa. Se on keskirautakautinen asuinpaikka, jota tutkittiin vuosina 1987–1989.[29][30]

Kalaschabrännan on aikoinaan merenlahden rannalla sijainnut maatila, jossa harjoitettiin maanviljelyä, karjanhoitoa ja pajatoimintaa.[30] Alueen löydöksiin kuuluu kolmen rakennuksen jäänteet, kolme suurta hautaröykkiötä, kuusi kuppikiveä, terassi ja ristiin viljeltyä muinaispeltoa.[30][31] Tilalla asuttiin 450–700 jaa., kansainvaellusaikana ja merovingiajan alussa.[29][30] Asukkaat joutuivat muuttamaan maankohoamisen takia, mutta viljelyä jatkettiin alueella vielä sen jälkeen.[29]

Vuonna 2014 Kalaschabrännanin muinaisjäännekompleksia alettiin kunnostaa vierailukohteeksi. Umpeenkasvanutta aluetta raivattiin niin, että halkaisijaltaan 10–15 metriä leveät hautarykelmät paljastuivat kunnolla näkyviin, ja niiden välille raivattiin käytävät. Lisäksi keskimmäisen rykelmän luokse kunnostettiin noin 600 metriä pitkä kävelypolku, sinne pystytettiin informaatiotaulu ja kuppikivet merkittiin.[29][13][32] Kävelypolulle pääsee kapealta metsätieltä, jonka varteen on raivattu pieni pysäköintialue.[33] Toinen pysäköinti- ja kääntöpaikka sijaitsee 200 metriä edempänä saman tien loppupäässä.[34]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahtelainen heavy metal -yhtye Tombstone on tehnyt kappaleen ”The Battle of Kalascha”, joka julkaistiin albumilla Shadows of Fear maaliskuussa 2019. Siitä on myös musiikkivideo.[35]

Arvosteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulvan motocrossrata
Google Maps: 4,5/54.5/5 tähteä [36]

Botnia Dirt Riders
Google Maps: 4,9/55/5 tähteä [37]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://museum.malax.fi/Vallingklockanmaj2015.pdf
  2. 2,0 2,1 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 1 Viitattu 18.8.2021.
  3. Read Muistelmia vuosien 1808-1809 sodasta: Kansan suusta kokoillut online for free Viitattu 7.7.2021.
  4. 4,0 4,1 4,2 Kertomus_Maalahden_pitäjästä:Asukkaat_toiminensa (revid:104827) Wikimedia Foundation. Viitattu 6.7.2021.
  5. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=573993
  6. Full text of "Suomi" Viitattu 6.7.2021.
  7. 7,0 7,1 7,2 https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
  8. 8,0 8,1 8,2 https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-038-X.pdf
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 9,5 9,6 Ralf Norrman: Några österbottniska vattennamn (1988)
  10. 10,0 10,1 https://www.facebook.com/groups/801655169857709/posts/2110560895633790
  11. https://www.facebook.com/groups/801655169857709/posts/873733099316582
  12. https://www.facebook.com/groups/801655169857709/posts/1080759755280581
  13. 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 https://www.malax.fi/boende-miljo-och-trafik/planlaggning/kulturmiljoprogram/assets/KULTURMILJOPROGRAM.pdf
  14. Sök - Uppslagsverket Finland Viitattu 29.7.2021.
  15. https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/1684.pdf
  16. Svenska ortnamn i Finland - Institutet för de inhemska språken Viitattu 29.7.2021.
  17. 17,0 17,1 17,2 Maankamara Viitattu 28.5.2021.
  18. 18,0 18,1 Vaskiluodon kivihiilijätteelle haetaan uutta sijoituspaikkaa Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 28.5.2021.
  19. Havainto
  20. Vanhat kartat Vanhat kartat - Suomi. Viitattu 6.6.2021.
  21. Paikkatietoikkuna Viitattu 6.6.2021.
  22. Havainto 6.6.2021 & 23.7.2021
  23. Monipuolinen viikonloppu vaasan täysin uudistetussa Deerhill MX parkissa - Crossiblogi Viitattu 7.7.2021.
  24. LIPAS - Liikuntapaikat Viitattu 28.5.2021.
  25. https://www.facebook.com/photo?fbid=10150216958187088
  26. 26,0 26,1 Infokyltti 14.6.2021
  27. https://www.facebook.com/groups/101280876521
  28. Museovirasto Viitattu 29.5.2021.
  29. 29,0 29,1 29,2 29,3 http://museum.malax.fi/Vallingklockandec2014.pdf
  30. 30,0 30,1 30,2 30,3 https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/45215/AnnalesC281Vuorinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  31. Kulttuuriympäristön palveluikkuna Viitattu 28.5.2021.
  32. Kyltti 14.6.2021
  33. Havainto 30.6.2020
  34. Kyltti 14.6.2021
  35. TOMBSTONE - The Battle of Kalascha (OFFICIAL MUSIC VIDEO) YouTube. Viitattu 12.7.2021.
  36. Google Maps Google Maps. Viitattu 29.5.2021.
  37. Google Maps Google Maps. Viitattu 29.5.2021.