Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Kålsströmshagen

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kålsströmshagen
Kålsströmshagen marraskuussa 2021. Kuvassa on myös kaksi joutsenta.
Kålsströmshagen marraskuussa 2021. Kuvassa on myös kaksi joutsenta.
Paikkakunta Sundom, Vaasa
Nykyinen maasto lampi, saranevaa

Kålsströmshagen eli Kålströmshagen on Vaasan Sundomissa sijaitseva entinen järvi. Sen pinta on vaihdellut eri aikoina huomattavasti; sitä on laskettu ojittamalla ja nostettu patoamalla. Lisäksi ojista tulevat kiintoaineet ovat voineet aiheuttaa järven madaltumista. Nykyään Kålsströmshagen on lampi, jota ympäröi saraneva. Lammen läpi virtaa oja, joka laskee mereen.

Kålsströmshagen on aikoinaan ollut samaa merenlahtea kuin nykyinen Kålsströmsviken, mutta sen yhteys mereen lienee katkennut jo 1400-luvulla. Järven kaakkoispuolella olevia alavia maita on käytetty niittynä, ja sama koskee mahdollisesti myös itse järven reunojen nevaa; nimen loppuosan hage tarkoittaa hakaa eli aidattua laidunta. Pitäjänkartassa nimi on kuitenkin Kålströms träsk, ’Kålströmin järvi’[1]. Järven ojat lienevät ajalta, kun aluetta hyödynnettiin niitto- ja laidunkäyttöön.[2]

Kålsströmshagen on toiminut kalojen kutupaikkana vielä 1960-luvulla. Nykyään lampi on kuitenkin niin hapan (keväällä 2007 pH-arvoksi mitattu 4,2), etteivät hauetkaan pysty kutemaan siellä.[2] Lisäksi on mahdollista, että kalat eivät runsasvetisinäkään keväinä pysty nousemaan järveen, koska merenranta lasku-ojan suulla on ruovikoitunut ja ojassa on vaikeasti ohitettavia kohtia.[2][3]

Kålsströmshagenin huono tila johtuu pitkälti ojituksesta. Järvestä mereen johtava oja on laskenut vedenpintaa, ja soilta järveen johtava oja on tuonut järveen hapanta vettä ja kiintoaineita. Veden happamuus on tehnyt järvestä mahdottoman kutupaikan kaloille, ja kiintoaineet ovat voineet nopeuttaa madaltumista.[2][3] Kålsströmshagen kuluu Öjenin luonnonsuojelualueeseen, jota hallinoi Metsähallitus, mutta ojat tuovat vettä yksityisiltä mailta, joihin Metsähallitus ei voi vaikuttaa.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]