Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Käyttäjä:Pölli/hietsu

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/478302?term=Hamntr%C3%A4sket&page=2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2214487?term=Hamntr%C3%A4sket&page=5

Kaivos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllylampi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Myllylampi (1905-1924)[1][2]
  • Malmträsk (1935)[3]
  • Malmträsket (1896)[4]

Pilvilammen kuivaaminen aloitettiin vuonna 1877.[5] Järven pohjalla katsottiin olevan 64 hehtaaria kasveille suotuisaa mutaa.

[6]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1899 Östersjön vesijättömaalla oli 15 tynnyrinalaa (7,4 hehtaaria) viljelysmaata ja kaksi latoa.[7][8]

Mässträsket on kuivunut kokonaan. Näiden pohjoispuolella on ollut Timmerträsket, Svartträsket ja Lillträsket. Stenträsketin kaakkoispuolella on Östersjön ja Svartträsket sekä eteläpuolella Stabbskogsträsket ja Målnträsket.

Kilsornästräsket-lammen nimi tulee Abraham ja Anna Maria Kilsornäsin sukunimestä. He muuttivat Västerhankmosta 1880-luvulla kyseisen lammen lähelle, missä he vuokrasivat tontin ja viljelysmaata kaupungilta. Kilsornäsin suku asui alueella kahden sukupolven ajan.

Abraham Anders Kilsornäs kuoli 1928.[9]

Edvin Granberg? [10]

Toinen 1880-luvulla Pilvilammen lähelle muuttanut pariskunta oli Johan ja Brita Paro Voitbystä.[11] Vuonna 1931 he tekivät myynti-ilmoituksen 13 hehtaarin laajuisesta tilastaan, josta kymmenen hehtaaria oli viljelysmaata.[12][13]

Viimeisenä alueella asuneet olivat Valfrid ja Frida Forsman lapsineen ja kotieläimineen Vallvikista. He asuivat alueella vuodesta 1931 vuoteen 1941, jolloin päärakennus paloi ja Valfrid joutui lähtemään sotaan. Forsmanin perheen mukaan nimettiin Forsmansängarna, 'Forsmanin niityt'. Pellot metsitettiin 1960-61, kun Börje Snickars oli kaupungin metsäesimies. Forsmanin asuinpaikasta on jäljellä lohkotuista kivista tehty kaivo sekä päärakennuksen ja eläinsuojan perustukset.

  • Hamnträsket, Storhamnträsket, Mestträsk
    • Djupsjön
    • Storträsket
    • Hamnträsket
  • Pilvilampi, Molnträsket (Malmträsket[14][15])
    • Stenträsket (pohjoisosa)
    • Molnträsket (eteläosa)
  • Stenträsket
  • Östersjön (=Svartträsket?, Stampträsket?[14])
  • Skomakarträsket (1880)[16]
  • Kilsornästräsket eli Stabbskogsträsket
  • Mässträsket
  • Brinkträsket??, Tångträsket??[17]

Laskelmoitiin, että kanava laskisi vesien pintoja näin: H. 10 jalkaa (3,0 metriä), T. 12,5 jalkaa (3,7 metriä), S. 13,5 jalkaa (4 metriä) ja L. 6 jalkaa (1,8 metriä).

Bokmossen-suon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että joku hukkasi virsikirjansa siellä mutta löysi sen myöhemmin.[18]

Storhamnträsketin pohjoispuolella on Vilanbacken ("Viilanbakkan", suom. lepomäki), joka on saanut nimensä siitä, että kirkkoväki tapasi levätä mäellä tehdessään raskasta taivalta järven satamaan ruumisarkkujen kanssa.

http://www.loffe.net/terbotten-mainmenu-62/3312-traeskhistoria-och-traeskhistorier-fran-kvevlax https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000003487 https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000023177 https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000003488 https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000013412 https://kvevlax.hembygd.fi/kyrkvagen/hamnmossens_batfynd_1984_85/ https://kvevlax.hembygd.fi/kyrkvagen/karta_med_kyrkvagen/

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden laakean maaston ja nopean maankohoamisen takia merenranta on siirtynyt 3000 vuodessa yli 20 kilometriä länteen.[19] Pronssikaudella noin 900-700 eaa. merenpinta oli 25 metriä korkeammalla kuin nykyään. Tuolloin suurin osa Maalahdesta oli veden alla.[20] Esiroomalaiselle rautakaudelle tultaessa Maalahden seudulle oli alkanut muodostua suojainen merenlahti.[21] Lahti kutistui kuitenkin nopeasti, ja 300-500 jaa. lahti oli muuttunut savitasangoksi, jota halkoi monihaarainen matalien ja kapeiden salmien ja lahtien verkosto, josta keskiajalle tultaessa oli kehittynyt Maalahdenjoki sivuhaaroineen.[22][23] Rantaviiva siirtyi yli kymmenen metriä vuodessa.[24] Useiden neliökilometrien laajuinen savitasanko ei koskaan kuivunut metsämaaksi, vaan laakean ja huonosti vettä läpäisevän maaperän takia se soistui nopeasti, todennäköisesti muutamassa sadassa vuodessa. Savitasangosta muodostui suuri ja yhtenäinen suokompleksi, jossa suosta erottuivat vain metsäiset moreenisaarekkeet.[25][26] Nämä suuret suoalueet ovat tyypillisiä

Backman (2020:51 ff.) Meinander (1977:39) Renquist (1948:34) Tolonen et al. (1979)

Maanviljelyä harjoitettiin Etelä-Pohjanmaalla pitkään rannikoiden läheisyydessä, ja asutusta siirrettiin sitä mukaa kuin rantaviiva siirtyi.[27] 1600-luvulla alkanut kytöviljely mahdollisti savitasankojen muuttamisen viljaviksi maiksi. Tästä alkanut ekspansiivinen kehitys on nykypäivään mennessä tehnyt savitasangoista lähes sataprosenttisesti viljeltyjä. Samalla ovat tuhoutuneet turvekerrokset, jotka olisivat voineet antaa tietoa muinaisista luonnonoloista, viljelyksistä ja asutuksista.[28]

Smeds 1935:40

Nykytopografian perusteella tehdyt arviot muinaisen rantaviivan sijainnista ovat aina hyvin epävarmoja ja karkeita, sillä eroosio, sedimentaatio ja turpeen muodostuminen ovat aikojen saatossa muuttaneet maaston muotoja.[29]

s. 15: Rautakausi

  • Esiroomalainen rautakausi 600 eaa. - 0.
  • Vanhempi roomalainen rautakausi 0. - 200 jaa.
  • Nuorempi roomalainen rautakausi 200 - 400
  • Kansainvaellusaika 400 - 550/600
  • Merovingiaika 550/600 - 800
  • Viikinkiaika 800 - 1050
  • Ristiretkiaika 1050 - 1150

So.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rörgloe(t)[35] - rörvass, järviruoko[36]
  • Storträsket
  • Lillträsk(et)
  • Härkanträsket (Herr Kant Träsket)

  • Storbottnen - partiolaisten yöpymispaikka 1980-luvulla; laavu jäljellä[40]

Saaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Storstensträsket (1921-), Wester-hålet (pitäj.)
  • Öster-hålet (pitäj.) -> Riåkern
  • Fräknesmaren, Fräknesmarin (1921)

pitäj. = 1846/1891

Korsholman koulutila[41]

pohjoisempia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=575042

  • Svartö sund, Svartörsund (1921), Svartträsk (Kalmbergin kartasto), Svart öö träsket[42]
  • Mossaträsket, Mossaträsk (1921), Holsträsk (Kalmbergin kartasto)
  • Maraholmsträsket

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilampi (Gäddträsk)[43] https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/vaskiluoto-ennen-ja-nyt.html https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/vaskiluoto-mielessain-1212.html https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Vaskiluoto-Vasklot

Pitäjänkartasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 3.7.1905 Pohjan Poika no 1, s. 3 Viitattu 11.11.2021.
  2. 4.4.1924 Vaasa no 80, s. 1 Viitattu 11.11.2021.
  3. 28.3.1935 Vasabladet no 73, s. 1 Viitattu 11.11.2021.
  4. 19.6.1896 Wasa Nyheter no 140, s. 2 Virhe: kelvoton aika. Viitattu 11.11.2021.
  5. 11.6.1881 Vasabladet no 46, s. 2 Viitattu 11.11.2021.
  6. 7.7.1911 Pohjalainen no 102, s. 2 Viitattu 11.11.2021.
  7. 21.4.1899 Wasa-Posten no 32, s. 4 Viitattu 20.9.2021.
  8. 25.4.1899 Wasa-Posten no 33, s. 4 Viitattu 20.9.2021.
  9. 28.8.1928 Wasa-Posten no 100, s. 1 Viitattu 20.9.2021.
  10. 11.6.1929 Wasa-Posten no 69, s. 4 Viitattu 20.9.2021.
  11. kyltti
  12. 19.5.1931 Wasa-Posten no 60, s. 4 Viitattu 20.9.2021.
  13. 23.5.1931 Wasa-Posten no 62 A, s. 4 Viitattu 20.9.2021.
  14. 14,0 14,1 27.2.1861 Finlands Allmänna Tidning no 49, s. 3 Viitattu 24.9.2021.
  15. 4.11.1916 Hufvudstadsbladet no 300, s. 8 Viitattu 24.9.2021.
  16. 10.11.1880 Vasabladet no 89, s. 1 Viitattu 22.9.2021.
  17. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 271 Viitattu 22.9.2021.
  18. Träskhistoria och träskhistorier från Kvevlax Viitattu 22.9.2021.
  19. 59
  20. 60
  21. 61
  22. 61
  23. 62
  24. 65
  25. 64-65
  26. 84
  27. 85
  28. 69-70
  29. 60
  30. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 90 Viitattu 5.10.2021.
  31. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 231 Viitattu 5.10.2021.
  32. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 244 Viitattu 5.10.2021.
  33. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 271 Viitattu 5.10.2021.
  34. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 273 Viitattu 5.10.2021.
  35. Digitaaliarkisto Viitattu 5.10.2021.
  36. Arkivtjänst - Namnledslexikon Viitattu 5.10.2021.
  37. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 278 Viitattu 5.10.2021.
  38. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 290 Viitattu 5.10.2021.
  39. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 270 Viitattu 5.10.2021.
  40. https://www.stigfinnarna.fi/Site/Data/2975/Files/Infopaket%20foer%20scoutens%20foeraeldrar.pdf
  41. 22.9.1945 Vasabladet no 218, s. 4 Viitattu 25.10.2021.
  42. Digitaaliarkisto Viitattu 1.11.2021.
  43. https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/28864916/Kung%C3%B6relse+20180117_Beslut_F%C3%B6rslag+till+dispositionsplan+2017-2021+f%C3%B6r+fiskerihush%C3%A5llningsavgifterna+f%C3%B6r+Vasa+stad.pdf/6e4590c0-0ca2-47e6-8bb9-cd0270578f35