Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Gunnarskangan

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnarskangan
Pohjavesialue
Näkymä lammikolle, jonka rannalla on kunnan uimaranta.
Näkymä lammikolle, jonka rannalla on kunnan uimaranta.
Paikkakunta Uusikarlepyy (Jepua)
Tunnus 1089351
Luokka 1
Kokonaispinta-ala 8,89 km²
Muodostumisalueen pinta-ala 6,54 km²
Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 4600 m³/d
Akviferityyppi Harju, antikliininen (purkava)
Tietolähteet [1][2]

Gunnarskangan on Jepualla Uudessakaarlepyyssä sijaitseva harju- ja pohjavesialue.[2][3] Sieltä on otettu runsaasti hiekkaa ja soraa, joita on käytetty muun muassa Seinäjoki–Kokkola-junaradan rakentamiseen Gunnarskanganin läpi. Alueelle on muodostunut useita pohjavesilammikoita, joista kaksi suurinta ovat yli kolmen hehtaarin laajuisia.[2][4] Ne ovat molemmat virkistyskäytössä, ja toisen niistä luona toimii kunnan ylläpitämä Gunnarskanganin uimaranta.[2][5]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnarskangan on osa lähes pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjujaksoa.[2] Se rajautuu pohjoisessa Bredkanganin pohjavesialueeseen, ja etelässä Lapuanjoki erottaa Gunnarskanganin toisesta pohjavesialueesta, Gunnarskangan B:stä (ehdotettu uusi nimi Karkauskangas).[2][6] Gunnarskangan on antikliinen pohjavesialue, eli se purkaa vettä ympäristöön, lähinnä Lapuanjokeen.[2]

Gunnarskangan on voimakkaasti rantavoimien tasoittama laakea selänne, jota peittävät pääosin paksut ja laajalle levinneet hiekkakerrokset.[2] Kairauksien perusteella syvemmällä harjun ydinosissa on myös karkeampaa hiekkaa ja soraa.[2][7] Harju sijaitsee osittain kallioperän heikkousvyöhykkeessä. Pohjavedenpinta on Gunnarskanganin pohjoisosassa noin 1–4 metrin syvyydessä, mutta etelässä se voi olla jopa kahdeksan metrin syvyydessä maanpinnasta.[2]

Luontoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnarskanganin eteläosa on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta, ja pohjavesialuetta on ehdotettu suojeltavaksi maa-ainesten otolta. Maa-ainesten ottokuoppia on pyritty jälkihoitamaan muun muassa täyttämällä ja tasoittamalla, mutta joidenkin kuoppien jyrkissä reunoissa pesii törmäpääskyjä. Pohjavesialueen keskiosassa on myös yksityinen luonnonsuojelualue.[2]

Virkistyskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnarskanganilla on kaksi virkistystyskäytössä olevaa lammikkoa, jotka ovat molemmat pinta-alaltaan noin 3,7 hehtaaria.[2] Ne sijaitsevat lähellä toisiaan, ja Gunnarsintie kulkee niiden välistä länsi–itä-suunnassa.[8] Pohjoisempi lammikko on kunnan yleinen uimapaikka, Gunnarskanganin uimaranta, ja sen vedenlaatua tarkkaillaan.[2][5] Uimarannalla on laituri, hyppytorni ja pukukoppi. Veden syvyys hyppytornin kohdalla on noin neljä metriä.[2]

Junarata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoki–Kokkola-junarata kulkee Gunnarskanganin pohjavesialueen läpi 2,1 kilometrin pituudelta, josta 1,7 kilometriä sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. VR on ottanut Gunnarskanganilta hiekkaa ja soraa junaradan rakentamista ja ylläpitoa varten, ja siten ovat syntyneet nykyään virkistyskäytössä olevat pohjavesilammikot.[4][7] Maanottoalueelle johti aiemmin pistoraide, mutta se on purettu.[4]

Vedenotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnarskanganin pohjavesialueella toimii kaksi vedenottamoa.[2][9] Vanhempi vedenottamo, Keppo Vattenandelslagin vuonna 1971 käyttöön ottama Prästkangan, sijaitsee aidatulla alueella rautatien eteläpuolella.[2] Toinen yritys, Kovjoki Vatten, on vedensaantinsa turvaamiseksi perustanut Gunnarskanganille vedenottamon, joka otettiin käyttöön vuonna 2017.[9][10] Gunnarskanganin pohjavesialueella Kangholmenilla sijaitsee Kovjoki Vattenin ja Nykarleby Kraftverkin vedenpuhdistamot. Kovjoki Vattenin puhdistamo on rakennettu vuonna 2017 avattua vedenottamoa varten, mutta Nykarleby Kraftverkillä oli alueella jo ennestään vedenpuhdistamo, jonka vesi tulee Kainuunkankaalta lähes kymmenen kilometrin päästä.[10]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]