Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan  

Emäntälahti

Saunapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emäntälahtea vuonna 2021. Kuvassa näkyy hieman avovettä.

Emäntälahti (ruots. Matmorsviken) on Hietalahden ja Suvilahden kaupunginosien rajalla Vaasassa sijaitseva entinen merenlahti. Se on erotettu merestä pengertämällä, ja nykyään se on matalaa kosteikkoa, jossa viihtyvät monet linnut. Penkereen päällä kulkee kevyen liikenteen ulkoilureitti, ja kivenheiton päässä sijaitsee Bragen ulkoilmamuseo. Museoalueelta alkaa Bragen luontopolku, joka kiertää Emäntälahden.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahti on entinen merenlahti, joka on erotettu merestä täyttömaapenkereellä. Se on alle metrin syvää kosteikkoa, joka on kasvamassa umpeen.[1] Emäntälahti on peruskartalla 1,25 hehtaarin laajuinen yhtenäinen vesialue,[2] mutta todellisuudessa avovettä on enää vain pienillä alueilla. Loput vesialueesta on järviruo’on ja osmankäämin hallitsemaa ruovikkoa. Ruovikko lisää Emäntälahden luonnon monimuotoisuutta, mutta se myös nopeuttaa alueen umpeenkasvua.[1]

Koko Emäntälahden ympäristön omistaa Vaasan kaupunki, mutta Bragen ulkoilmamuseo ja Freesen huvila sijaitsevat kaupungilta vuokratulla maalla.[1]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahti on merkittävää lintualuetta, sillä se on lintujen suosimaa matalaa kosteikkoa. Siellä pesivät muun muassa sinisorsa, telkkä, silkkiuikku ja kalalokki. Monet vesilinnut myös ruokailevat alueella. Emäntälahden alueella on tavattu myös vesisiippaa ja viitasammakkoa, ja alue on hyönteislajistoltaan rikas. Se on poikkeuksellinen elinympäristö, joka houkuttelee myös harvinaisempia lajeja.[1]

Penger ja hulevedet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahden suulle rakennettiin täyttömaapenger noin vuonna 1970. Aluksi lahden pohjukka oli vielä selvästi yhteydessä mereen, sillä yhdessä kohdassa penkerettä oli lyhyt silta, jonka alta vesi pääsi kulkemaan.[3] Nykyään tällaista siltaa ei enää ole, vaan Emäntälahden ainoa yhteys mereen on yhden putken kautta.[1]

Emäntälahti toimii hulevesien luonnollisena puhdistusalueena.[4] Lahteen valuu hulevesiä ojaa pitkin luoteesta ja pohjoisesta, ja vedet purkautuvat mereen penkereessä olevan putken kautta. Hulevedet kiihdyttävät Emäntälahden rehevöitymistä ja umpeenkasvua,[1] mikä uhkaa lahden luontoarvojen säilymistä. Yksi ratkaisu on putken suurentaminen, mutta mahdollisesti hulevedet joudutaan jossain vaiheessa ohjaamaan Emäntälahden ohitse suoraan mereen.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinkertaistettu kartta, joka näyttää Emäntälahden kehityksen hieman yli sadassa vuodessa.

Emäntälahti sijaitsee maankohoamisrannikolla, ja vielä vuonna 1651 merenpinta oli niin korkealla, ettei lahti ollut vielä syntynyt.[6] Varhaisimpia mainintoja Emäntälahdesta on maanmittari Eric Höijerin kartta vuodelta 1736, jossa lahden nimenä on Math mor.[7] Lahti sijaitsi silloisen Klemetinsaaren eteläosassa (sittemmin niemen, jolle Vaasan kaupunki määrättiin siirrettäväksi Vaasan palon jälkeen vuonna 1854). Emäntälahti oli 1700-luvulla suurehko lahti, jossa oli kaksi saarta. Lahti ulottui nykyisen raviradan alueelle, pohjoisessa kauemmaksikin.[8]

Vuoden 1804 kartassa Emäntälahden saaret ovat kasvaneet kiinni mantereeseen muodostaen kaksi niemeä.[3] Molemmat niemet ovat nykyään sulautuneet rantaviivaan, mutta toinen niistä tunnettiin ainakin 1920-luvulla nimellä Brageudden (’Bragenniemi’) sinne siirretyn Bragegårdenin mukaan.[9] Vuosien 1854 ja 1888 kartoissa Emäntälahti ulottuu edelleen raviradan alueelle, mutta Rantamaantien kohdassa sen ylittää silta.[3][10]

Emäntälahden ylittävän sillan korvasi ilmeisesti myöhemmin penger, jonka päältä tie jatkoi kulkemista. Penkereen toisella puolella sijaitseva osa lahdesta erkani merestä, ja se oli muuttunut vetiseksi niityksi vuoteen 1922 mennessä.[11] Lahti jatkoi vetäytymistään, ja vuonna 1968 Emäntälahden ja mantereen väliin pystyttiin rakentamaan moottoritie (valtatie 3) yli sata metriä Rantamaantiestä merelle päin.[12][13] Joitakin vuosia myöhemmin rakennettiin vielä penger, joka nykyään erottaa Emäntälahden merestä.[3][12]

Ulkoilu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahden ympäristö on hyvin suosittua ulkoilualuetta, ja siellä sijaitsee myös ulkoilmamuseo. Emäntälahti on osa Hietalahden urheilupuisto -kokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi muun muassa Vaasan uimahalli, Vaasan Tennis Center ja Kaarlen kenttä.[6][14]

Vaasan rantaväylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahden penkereen päällä kulkee Vaasan rantaväylä -niminen kevyen liikenteen ulkoilureitti.[1][15] Se on suosittu sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden keskuudessa. Noin kuuden kilometrin pituinen rantaväylä alkaa Vaasan keskustasta Palosaaren sillan läheltä, ja se kulkee Hietalahden läpi ja jatkuu Suvilahteen.[15]

Bragen ulkoilmamuseo ja luontopolku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahden luoteispuolella sijaitsee Bragen ulkoilmamuseo, joka avattiin yleisölle vuonna 1933.[16] Museon ensimmäiset rakennukset ostettiin Närpiöstä, ja ne tuotiin alun perin Vaskiluotoon 1920-luvulla.[16][17] Sataman laajentamisen takia rakennukset siirrettiin Emäntälahdelle vuonna 1925.[16][18][19] Siirron jälkeen rakennuksia ostettiin vielä lisää, pääasiassa Pohjanmaan rannikkoseudulta, ja nykyään rakennuksia on 25.[16][17]

Bragen museoalueelta alkava 1,2 kilometriä pitkä Bragen luontopolku kiertää Emäntälahden ympäri. Polku hyödyntää osittain ulkoilureittiä (Vaasan rantaväylää) sekä hieman autoteitä (Kuparisaarentietä ja Rinnakkaistietä).[20]

Huvilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahden itärannalla on yksi vapaa-ajan asunto, Freesen huvila. Se on jäänne huvilakulttuurin kulta-ajalta, joka Suvilahdessa sijoittui 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun.[6] Kuparisaaresta ja Suvilahdesta tuli huvila-aluetta, joka ulottui Emäntälahden itärannalta Vanhan Vaasan kanavalle.[6][3] Huvilat olivat yksityisten omistamia, mutta tontit vuokrattiin kaupungilta.[10] Emäntälahden rannalla sijaitsi parhaimmillaan neljä huvilapalstaa, mutta Freesen huvilaa lukuun ottamatta ne tulivat tiensä päähän viimeistään 1980-luvulla.[10] Pohjoisimmat huvilat sijaitsivat nykyisen Emäntälahden pysäköintialueen ja valtatie 3:n kohdilla.[10]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäntälahdesta on käytetty ainakin seuraavia karttanimiä:

  • Math mor (Eric Höijerin kartta, 1736)[7]
  • Math mors viken (1804)[3]
  • Matmor (1808)[21]
  • Matmorsviken (1854,[3] 1921,[22] 1922;[23] peruskartta, 1960–)[12]
  • Mattmorsviken (Pitäjänkartasto, 1891)[24][25]
  • Emäntälahti (peruskartta, 1960–)[12]

Läheisiä viljelymaita on kutsuttu nimillä Mathmors Ängh (1736)[7] ja Mathmor änge.[8]

Tor Karsten (1921) ilmoittaa Matmorsviken-nimen paikalliseksi äänneasuksi ”mattmossvītjen”,[26] siis suunnilleen [matmusvi:tšen]. Modernimpi muoto on kuitenkin [matmu:rsvi:ken][7].

Vaasalaisia.info-keskustelusivustolla käytettyjä arkikielisiä nimiä ovat Emännänlahti ja Ämmänlahti.[27][28]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Joonas Aromaa SELVITYS RUOVIKKORANTOJEN HOI- TOMENETELMISTÄ VAASAN HIETA- LAHDESSA - PDF Free Download Viitattu 25.8.2021.
  2. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 Vaasan seudun vanhat kartat - Vasa regions gamla kartor Viitattu 27.8.2021.
  4. https://www.vaasa.fi/uploads/2019/05/aaa92136-keskustan-oyk-arviointi-etelaisen-kaupunginselan-saariketjun-vaikutuksista.pdf
  5. https://www.vaasa.fi/uploads/2020/04/7ff53288-ak1079-selostus-03032020.pdf
  6. 6,0 6,1 6,2 6,3 VAASA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS - PDF Free Download Viitattu 27.8.2021.
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-589-3.pdf
  8. 8,0 8,1 https://vasaensis.vaasa.fi/ekirjasto/fi/files/original/7078449f87d181a45c21dcbc50f44cd1.pdf
  9. 20.6.1929 Wasa-Posten no 73, s. 1 Viitattu 27.8.2021.
  10. 10,0 10,1 10,2 10,3 Suvilahden vanhat huvilat Viitattu 28.8.2021.
  11. [Topografinen kartta 1:20000 - 35.13] 6.5.1929. Viitattu 27.8.2021.
  12. 12,0 12,1 12,2 12,3 Vanhat kartat Vanhat kartat - Suomi. Viitattu 27.8.2021.
  13. Huvilakulttuuri levisi Suomeen Vaasan kautta Yle Uutiset. Viitattu 28.8.2021.
  14. LIPAS - Liikuntapaikat Viitattu 27.8.2021.
  15. 15,0 15,1 LIPAS - Liikuntapaikat Viitattu 27.8.2021.
  16. 16,0 16,1 16,2 16,3 https://www.vaasa.fi/uploads/2019/09/86221ccc-vaasan-keskustan-osayleiskaava-2040_selostus.pdf
  17. 17,0 17,1 Ulkomuseon historia - BRAGES FRILUFTSMUSEUM Viitattu 28.8.2021.
  18. 7.11.1925 Wasa-Posten no 130, s. 2 Viitattu 31.8.2021.
  19. 21.4.1928 Wasa-Posten no 46, s. 2 Viitattu 31.8.2021.
  20. Bragen ulkomuseo · Hietalahti, 65350 Vaasa Bragen ulkomuseo · Hietalahti, 65350 Vaasa. Viitattu 2.9.2021.
  21. Belägenheten omkring Wasa stad 6.5.1808. Viitattu 27.8.2021.
  22. Vaasan kaupungin asemakartta = Plankarta över Vasa stad 6.5.1921. Viitattu 26.8.2021.
  23. [Topografinen kartta 1:20000 - 35.13] 6.5.1929. Viitattu 26.8.2021.
  24. Digitaaliarkisto Viitattu 27.8.2021.
  25. Digitaaliarkisto Viitattu 27.8.2021.
  26. 1921 Svensk bygd i Österbotten nu och fordom : en na..., s. 221 Viitattu 27.8.2021.
  27. Vaasan Asuntomessut Viitattu 27.8.2021.
  28. Show Posts - serafim Viitattu 27.8.2021.