Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan
Albert Engström
Albert Laurentius Johannes Engström (12. toukokuuta 1869 Lönnebergassa Kalmarin läänissä - 16. marraskuuta 1940 Tukholma)[1] oli ruotsalainen piirtäjä[2] ja Tukholman saaristolaisten elämästä kirjoittanut kirjailija, humoristi[3], pilapiirrostradition aloittaja[4]. Hänet on mainittu maansa parhaisiin kotiseutukirjailijoihin kuuluvana ja loistavana pilapiirtäjänä[5], Ruotsin pilapiirtäjistä ehkä etevimpänä[6]. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1897 perustamansa Strix-pilalehden toimittajana, lehden pilakuvien tekijänä ja humoreskien kirjoittajana.[7] Hänen piirroksiaan ilmestyi lehdessä hänen omien pakinoidensa ja kansanelämänkuvausten kuvituksena. Vuodesta 1922 hän kuului Ruotsin taideakatemiaan. Vuosina 1925 - 1935 hän oli vt. professori taidekorkeakoulussa. 1892 Engström aloitti Carl Larssonin johdolla opiskelun Göteborgissa ja toimi Söndags-Nisse-pilalehden avustajana vuosina 1894 - 1896. Viimeksi mainittuna vuonna hän alkoi julkaista kuvakokoelmiaan. Hän kuvitti Topeliuksen teoksen Lukemisia lapsille (1902 - 1903). Kertojana Egström kuuluu Ruotsin parhaina pidettyihin kansanelämänkuvaajiin. Hän sai alkuaan jugendmaista yleisluonnetta edustaneeseen tyyliinsä herätteitä mm. Daumierilta, Toulouse-Lautrecilta ja Forainilta sekä Simplicissimuksen piirtäjiltä. Kyseinen Engströmin tyyli vaikutti koulua luovasti hänen maansa kuvitustaiteeseen.[8] Engströmin pakinoitten miljöönä on Smålannin sisämaa ja Roslagenin saaristo, joiden ihmisiä hän kuvaa omaperäisesti karikoiden.[9] Vuonna 1955 Engströmin ateljeesta Grisslehamnissa tuli museo.[10]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mitt lif och lefverne (1907)
- Bläck och saltvatten (1914)
- Ränningehus (1920)
- Moskoviter (1924, suomennos Ryssiä vuodelta 1925)
- Gotska sandön (1926)
- Anders Zorn (1928)
- Bouppteckning (1930)
- Samlade berättelser.
Engströmin piirroksia on julkaistu 20-osaisena sarjana Gubbar (1922 - 37). Hänen kootut teoksensa Skrifter (28 osaa) ilmestyivät 1939 - 1941.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, s. 964. Helsinki: Otava, 1961.
- ↑ Otavan iso Fokus, osa 2, s. 667. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00272-4.
- ↑ Spectrum tietokeskus, osa 10, s. 308. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
- ↑ Spectrum tietokeskus, osa 10, s. 305. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
- ↑ Spectrum tietokeskus, osa 10, s. 308. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
- ↑ Spectrum tietokeskus, osa 10, s. 221. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
- ↑ Otavan iso Fokus, osa 2, s. 667. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00272-4.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, s. 964 - 965. Helsinki: Otava, 1961.
- ↑ Spectrum tietokeskus, osa 14. Pienhakusanat ja hakemisto, s. 307 - 308. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07253-2.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, s. 965. Helsinki: Otava, 1961.
- ↑ Spectrum tietokeskus, osa 14. Pienhakusanat ja hakemisto, s. 308. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07253-2.