Lahjoita Saunapedialle - sinä voit auttaa Saunapediaa luomaan maailman yksityiskohtaisimman sauna-aiheisen tietosanakirjan
Soukkaneva (Laihia)
Tämä artikkeli on osa Saunamatkat-projektia. Matkaoppaan toimitus toivottaa hyvää saunamatkailua. |
Soukkaneva | |
---|---|
| |
Paikkakunta | Laihia |
Suotyyppi | metsäsuo |
Kokonaispinta-ala | 8 ha |
Tietolähteet | [1] |
Soukkaneva on Poolantien pohjoispuolella Laihialla sijaitseva pieni ja kapea suo. Se on kahden kallioisen mäen välissä; pohjoisessa on Karahistonmäki ja etelässä Soukannevankallio. Molemmissa sijaitsee muinaisjäännöksiä.[2][3]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soukkaneva oli merensalmi vielä pronssikaudella noin 1500–1000 vuotta eaa.[2][3][4] Nykyään se ojitettua metsäsuota.[1] Soukkanevan molemmilla puolilla sijaitsevilta mäiltä on hyvä näkyvyys sekä suolle että kummallekin vastarannalle. Mäet kasvavat harvahkoa, havupuuvaltaista metsää.[2][3]
Soukannevan alueelta ei ole tehty tarkkaa maaperäkartoitusta.[5] Suon pienen koon vuoksi sen soveltuvuutta turvetuotantoon ei ole myöskään tutkittu.[6]
Soukkaneva on melko yleinen suonnimi Pohjanmaalla.[1] Soukka on lähinnä länsimurteissa esiintyvä sana, joka merkitsee ahdasta, kaitaa, kapeaa tai pitkänomaista.[7]
Muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soukannevan ympäristössä sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta: Soukannevankalliot 1 suon eteläpuolella[2] ja Soukannevankalliot 2 suon pohjoispuolella[3].
Soukannevankalliot 1:een kuuluu viisi suurikokoista, kallion päällä sijaitsevaa hautaröykkiötä. Röykkiöt on ajoitettu pronssikaudelle, jolloin Soukkaneva oli salmi. Lähes jokaisessa röykkiössä on myöhäisemmän kaivelun jälkiä.[2] Vuonna 2011 tehdyissä koekaivauksissa ei löytynyt merkkejä pronssikautisesta asutuksesta. Tutkittu alue oli kuitenkin pieni, joten asuinpaikan olemassaoloa ei voi vielä sulkea pois.[8]
Soukannevankalliot 1 on näyttävä kohde, jonka on arvioitu soveltuvan erinomaisesti opastetuksi käyntikohteeksi.[9] Alle kahden kilometrin päässä Soukannevankalliosta sijaitsee pronssikautinen asuinpaikka Jätinhaudanmaa, joka on jo käyntikohde.[10]
Vastarannalla sijaitseva Soukannevankalliot 2 koostuu latomuksista ja röykkiöistä, jotka sijaitsevat paikoin jyrkässä rinteessä. Vuoden 2009 inventoinnissa kivirakenteita löydettiin neljä. Niitä ei ole ajoitettu. Rinteessä olevista tasanteista voi löytyä asuinpaikkoja.[3]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Kulttuuriympäristön palveluikkuna Viitattu 16.9.2021.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Kulttuuriympäristön palveluikkuna Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Valtio ei maksa korvauksia vaikeutuneista hakkuista muinaisjäännösten ympärillä Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Maankamara Viitattu 16.9.2021.
- ↑ http://weppi.gtk.fi/data/tr/Laihia_304.pdf
- ↑ https://pieksamakiseura.fi/?file=eu29kswn
- ↑ skaik-projektin-loppuraportti yumpu.com. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=112738&ttyyppi=pdf&kansio_id=399
- ↑ Jätinhaudanmaa Viitattu 16.9.2021.